Keijuangervo
Spiraea japonica
Pieni, pallomainen, hentoversoinen pensas. Kukkii keskikesällä vaaleanpunaisin kukin.
Keijunkukat
Heuchera sp.
Kukkavarsi noin 30 cm, matalassa lehtiruusukkeessa herttamaiset lehdet. Punaisena keskikesällä Päivölässä kukkiva laji on korallikeijunkukka. Keijunkukat ovat viime vuosien suosittuja koristekasveja.
Keltapäivänlilja
Hemerocallis lilio-asphodelus
Kapeat, pitkät, kiiltävät lehdet kasvavat tiheänä ruusukkeena, josta kukkavarret kohoavat puolen metrin korkeuteen. Keltainen kukka kukkii vain päivän, mutta uusia avautuu jatkuvasti. Kukkii keskikesällä. Hyvin yleinen vanhojen pihojen lilja, vaatimaton ja kestävä.
Keltavuokko
Anemone ranunculoides
Kukkii keltaisena alkukesällä. Liuskaiset lehdet, kapeat lehdykät. Häviää kesällä lähes näkymättömiin. Vaatelias luonnonkukka, joka on todennäköisesti tuotu Päivölän puutarhaan Tarvasjoen rantalehdosta.
Ketohanhikki
Potentilla anserina
Maanpinnassa suikertava pihojen ja polkujen kasvi. Kukkii keskikesällä keltaisin kukin. Lehdissä tiheään vaaleaa karvaa, mikä saa lehden näyttämään hopean hohtoiselta.
Kevätkaihonkukka
Omphalodes verna
Pienet siniset kukat avautuvat alkukesällä noin 10-15 cm varteen. Lehdet ruusukkeena. Kukan muoto ja väri muistuttavat lemmikkiä, mutta lehdet ovat huomattavasti kookkaammat. Etelä-Euroopasta peräisin oleva suosittu puutarhakasvi.
Kielo
Convallaria majalis
Valkoiset, kellomaiset, tertussa roikkuvat kukat tuoksuvat voimakkaasti alkukesällä. Tyvestä tuppimaisesti kasvavat, pitkät ja kapeakärkiset lehdet. Luonnonkukka jota on siirretty puutarhoihin. Kukkii pitkään Päivölän puiden varjoissa.
Kiinanlaikkuköynnös
Actinidia kolomikta
Kirjavalehtinen useita metrejä korkea, jäykkäversoinen köynnös. Lehden valkoinen laikku muuttuu kesän kuluessa vaaleanpunaiseksi. Pienet valkoiset kukat aukeavat alkukesällä, mutta jäävät lehtien piiloon.
Kiinanpioni
Paeonia lactiflora
Kiinanpionilla eli jalopionilla on tuhansia jalostettuja lajikkeita. Luonnossa kiinanpionia esiintyy Aasiassa. Kukkii keskikesällä. Suosittu komistus niin vanhoissa kuin uusissa puutarhoissa. Päivölän kiinanpioni kukkii ruusunpunaisin kukin, jotka vaalenevat kukinnan edetessä lähes valkoisiksi.
Koivuangervo
Spiraea betulifolia
Noin metrin korkuinen pienehkö pensas. Kukkii keskikesällä valkoisin kukin.
Korallikanukka
Cornus alba
Melko kookas pensas. Punaiset oksat, tumman vihreät, teräväkärkiset lehdet. Kukkii keskikesällä valkoisin, pienin kukin. Suosittu nykypuistoissa ja viheralueilla.
Koristekäenkaali
Oxalis fontana
eli pihakäenkaali, tieteelliseltä nimeltään pystykäenkaali. Punaiset käenkaalia eli ketunleipää muistuttavat lehdet, pienet, keltaiset kukat. Kasvaa luonnossa Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Tuotu meille koristekasviksi.
Koristeraparperi
Rheum palmatum
Suuret, liuskaiset, teräväkärkiset lehdet. Noin kaksimetrisiin kukkavarsiin kasvaa punertava kukinto. Kotoisin Kiinasta, jossa käytetty lääkekasvina.
Kotkansiipi
Matteuccia struthiopteris
Luonnonvarainen suursaniainen, jota on siirretty runsaasti puutarhoihin. Voi kasvaa yli metrin korkuiseksi. Lehdet muodostavat suuren suppilon. Lehtien alapinnalla ei näy itiöpesäkkeitä kuten muilla saniaisilla. Kotkansiipi kasvattaa syksyllä suppilon keskelle sulkamaisia itiöpesäkelehtiä, jotka muuttuvat syksyn edetessä vihreistä lähes mustiksi. Niistä kasvin tunnistaa talvellakin.
Kultatyräkki
Euphorbia polychroma
Pallomaisen kasvuston muodostava, noin 30 cm korkea koristekasvi. Kukkii alkukesällä keltaisin kukin. Pienet, suipot lehdet peittävät vartta kierteisesti.
Kurtturuusu
Rosa rugosa
Tiheäpiikkiset, 1-2 m mittaiset versot. Soikeat, sahalaitaiset, kurttuiset lehdykät, jotka alapinnaltaan karvaisia. Kukkii aniliininpunaisin tai valkoisin kukin ja kasvattaa syksyllä isoja, oranssinpunaisia kiulukoita. Kotoisin Itä-Aasiasta, tuotu Eurooppaan Japanista 1700-luvulla. Suosittu Suomen puutarhoissa kestävyytensä takia. Nykyisin haitallinen vieraslaji, joka leviää erityisesti rannoilla.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.